Perinteisen tähdistön (http://www.guardian.co.uk/football/2013/apr/28/tottenham-gareth-bale-pfa-player-of-year)
sijaan kasasimme kauden ihannekokoonpanon siten, että jokainen joukkue on
edustettuna yhdellä pelaajalla tai managerilla. Näin kokoonpanoon saadaan
manageri, 11 avauksen pelaajaa ja kahdeksan vaihtomiestä.
Manageri: Sir Alex Ferguson (Man Utd)
Erinomaista työtä laajalla materiaalilla ja ansaittu
mestaruus uran viimeisellä managerikaudella. Muokannut kokoonpanoa ja
taktiikkaa vastustajan mukaan, ja United olisi liigamestaruuden lisäksi
ansainnut edetä pidemmälle Mestarien liigan pudotuspeleissä. Kauden (ja
kaikkien aikojen) manageri.
Avauskokoonpano (4-2-3-1):
Suarez
Hazard Cazorla Bale
Schneiderlin Cabaye
Baines McAuley
Reid Zabaleta
Mignolet
Maalivahti: Simon Mignolet (Sunderland)
Harvoja onnistujia surkean kauden pelanneessa
Sunderlandissa. Loistokausi, todella vähän virheitä ja todella paljon pisteitä
ratkaisseita game-savereita. Yksi sarjan parhaista maalivahdeista, pääsee
urallaan todennäköisesti vielä Koillis-Englantia pidemmälle.
Vasen puolustaja: Leighton Baines (Everton)
Hiipui hieman huikean alkukauden jälkeen, mutta silti sarjan
paras vasen puolustaja. Parhaimmillaan hyökkäyssuuntaan, muodostanut erinomaisen
tandemin Steven Pienaarin kanssa. Erinomainen vasen jalka erikoistilanteissa,
joista luonut valtavasti maalipaikkoja joukkuekavereilleen. Heikkouksia puolustuspäässä, mutta saa ne
anteeksi valtavan hyökkäyspotentiaalin takia. Mahtui Valioliigapelaajien
valitsemaan kauden tähdistöön.
Keskuspuolustaja: Gareth McAuley (WBA)
Loistokauden pelanneen WBA:n ykköstoppari. Noussut
myöhäisellä iällä Valioliigatasolle ja ollut erittäin vakuuttava edelliset
kaksi kautta. Todella hyvä pääpelaaja, minkä myötä käyttökelpoinen ase myös
hyökkäyspään erikoistilanteissa. Sopii WBA:n pelityyliin, jossa puolustuslinja
pysyy suhteellisen alhaalla ja tukea tulee työteliäältä keskikentältä. Hyvä
sijoittumaan, minkä vuoksi ei joudu paikkaamaan tilanteita riskaabeleilla taklauksilla.
Sekä WBA:n fanien että pelaajien valitsema vuoden pelaaja.
Keskuspuolustaja: Winston Reid (West Ham)
Uuden-Seelannin maajoukkuekapteeni pelasi läpimurtokauden.
Hyvä taklaaja ja syötönkatkoja on vahva myös pääpelissä. Palkittiin keväällä
ansaitusti jatkosopimuksella sekä West Ham -fanien äänestämällä Hammer of the
year –palkinnolla (päihitti äänestyksessä niukasti nappikauden pelanneen
veskari Jääskeläisen).
Oikea puolustaja: Pablo Zabaleta (Man City)
Karmeasta FA-cupin finaaliesityksestä huolimatta itsestään
selvä valinta. Muutama Cityn avainpelaaja alisuoritti eikä päässyt viime kauden
tasolleen, mutta Zabaleta ei pettänyt. Argentiinalaiselta saa mitä tilaa,
todella tasainen suorittaja ja fanien rakastama luotettava sotaratsu. Sarjan
ahkerimpia taklaajia, mutta ei arkaile myöskään pallollisena. Sarjan parhaan
puolustuksen takuumies, ja ainoa Cityn pelaaja, joka mahtui Valioliigapelaajien
valitsemaan kauden tähdistöön.
Puolustava keskikenttä: Morgan Schneiderlin (Southampton)
Kauden suurin positiivinen yllättäjä, todellinen
läpimurtopelaaja. Pelasi kaksi vuotta sitten League Onessa. Huippu-urheilija,
jolla on rakkikoiramainen kroppa, juoksee keuhkonsa pihalle ottelusta toiseen.
Eniten taklauksia ja syötönkatkoja koko sarjassa, ehtii sen lisäksi mukaan
hyökkäyksiin ja tekee tehokkaita taustanousuja boksiin (5 maalia tällä
kaudella). Mahtuisi moneen parempaan joukkueeseen ja ansaitsisi näyttöpaikan
Ranskan maajoukkueessa. Southamptonin tärkein yksittäinen pelaaja.
Puolustava keskikenttä: Yohan Cabaye (Newcastle)
Ei aivan niin hyvä kausi kuin vuosi sitten, mihin valtava
ottelurasitus ja kahden kuukauden poissaolo nivusvaivan takia luonnollisesti
vaikuttivat. Silti alisuorittaneen Newcastlen parhaimmistoa yhdessä Hatem Ben
Arfan kanssa. Todella monipuolinen perinteinen keskikentän keskustan pelaaja,
taitaa pallollisen pelin ja hyökkäysten rakentelun, eikä epäröi heittäytyä
kaksinkamppailuihin puolustustehtävissä. Vapaapotkuspesialisti.
Vasen hyökkäävä keskikenttä: Eden Hazard (Chelsea)
Siinä ja siinä, onko Chelsean tärkein pelaaja Hazard vai
Juan Mata, mutta valinta kääntyy Hazardin puoleen häikäisevän alkukauden takia.
Chelsean peli yski kauden alussa, kun Mata oli puhki kesän EM- ja
Olympiarupeaman takia, mutta Hazard ratkaisi käytännössä yksin joukkueelle
kolme voittoa kolmesta ensimmäisestä pelistä (tehot 1+4 ja kaksi hankittua
pilkkua). Kun katsoo sarjataulukkoa nyt, saavat alkukauden yhdeksän pistettä
niille kuuluvan arvon ja sitä myötä Hazard paikan kauden tähdistössämme. Nopeat
ja patukkamaisen vahvat jalat, erinomainen pelikäsitys, pallonkäsittely- ja
harhauttelutaito yhdistettynä matalaan painopisteeseen ja sitä kautta vaikeasti
horjutettavaan olemukseen tekevät Hazardista maailmanluokan pelaajan.
Keskimmäinen hyökkäävä keskikenttä: Santi Cazorla (Arsenal)
Arsenalin
key player ohi Mikel Artetan. Pienikokoinen väkkärä, liikkuu järkevästi
pallottomana, pystyy pelaamaan sekä laidalla että keskellä. Parhaimmillaan
pallollisena saadessaan tilaa vastustajan linjojen välissä, josta pystyy
luomaan huippupaikkoja omille tai viimeistelemään itse hyvän potkutekniikkansa
ansiosta. Eniten syöttöjä omille hyökkäyskolmanneksella koko sarjassa (myös
koko Euroopassa top5-sarjat huomioiden).
Oikea hyökkäävä keskikenttä: Gareth Bale (Tottenham)
Sarjan paras pelaaja, matkalla uudeksi cristianoronaldoksi. Vasen jalka on jo maailman eliittiä, mutta oikea jalka ei ole vielä niin hyvä kuin Ronaldon heikompi (vasen) jalka, mikä erottaa Balen maailman top2-pelaajasta. Vaparit, kaukolaukaukset, fysiikka, juoksunopeus pallon kanssa, kunnianhimo, taito… Ilman Balea Spurs olisi todennäköisesti sarjassa seitsemäs.
Hyökkääjä: Luis Suarez (Liverpool)
Syömähammaspa hyvinkin. Loistava hyökkääjä, jolla on
poikkeuksellisen kaksijakoinen pelaajaminä. Pelilliset ominaisuudet
huippuluokkaa, mutta toistuvat ulkopelilliset skandaalit luovat valtavan
ristiriidan. Katufutismainen kynäilijä, laukoo ahkerasti, mutta yhtä ahkerasti
yrittää viedä vastustajalta vielä ne viimeiset puikot rankkarialueella, vaikka
voisi jo laukoa tai syöttää muille.
Vaihdossa:
Julio Cesar (QPR)
Kokenut brassi piti Ärriä pystyssä tammikuussa ja antoi huipputorjunnoillaan
joukkueelle mahdollisuuden kerätä pisteitä. Loukkaantui maaliskuussa, minkä
jälkeen ei ollut enää parhaimmillaan, eikä ole pelannut enää kauden viimeisillä
kierroksilla, sillä tulevaisuus ei ole Championshipissä. Karmeasti flopanneen
QPR-pakan harvoja onnistujia.
Robert Huth (Stoke)
Stoke olisi ehkä peliesitystensä perusteella ansainnut
pudota, eikä joukkueesta nouse esiin montaa onnistujaa. Huth ei pelannut uransa
parasta kauttaan, mutta muodosti joukkueelle elintärkeän rungon topparipari
Ryan Shawcrossin ja maalivahti Asmir Begovicin kanssa. Pääpelihirmu (voittanut
n. 70 % pääpelidueleistaan), katkoo ja taklaa, mutta pallon saadessaan
nahkakuula lentää mahdollisimman nopeasti mahdollisimman pitkälle.
Robert
Snodgrass (Norwich)
Yksi Norwichin lukuisista viime aikojen Leeds-hankinnoista,
paras sellainen. Vasenjalkainen keskikenttäpelaaja, parhaimmillaan oikealla
laidalla hyökkäävässä roolissa, jossa pääsee pallollisena leikkaamaan keskelle
ja käyttämään erinomaista potkutekniikkaansa. Norwichin erikoistilanteiden
sielu, pystyy sekä suoriin laukauksiin että sisäkierteisiin keskityksiin.
Hyökkäysominaisuutensa lisäksi likaa shortsinsa ja sukkansa joka pelissä
taklaamalla joukkueesta ahkerimmin (onnistuneesti n. 2,7 kertaa ottelua kohti).
Shaun
Maloney (Wigan)
Pienikokoinen hyökkäävä keskikenttämies nousi tällä kaudella
Wiganin tärkeimmäksi pelaajaksi. Liikkuu järkevästi hyökkäyskolmanneksella ja
onnistuu liki 90 prosentissa syötöistään. Joukkueestaan eniten maaliin
johtaneita syöttöjä ja toiseksi eniten maaleja. Vaarallinen suorissa
vapaapotkuissa, joissa ampuu sisäterällä kierteettömiä putoavia lehtiä.
Bryan Ruiz (Fulham)
Monipuolisempi kuin Dimitar Berbatov, siksi valinta tähdistömme
vaihtopenkille. Twentestä tullut Eredivisien supertähti ei vielä häikäissyt
avauskaudellaan 2011-12, mutta paransi selvästi tällä kaudella ja on jo
lähempänä potentiaaliaan. Vasenjalkainen pallotaituri, hyvä potkutekniikka ja
pelisilmä, pystyy harhautuksiin 1 vs 1 -tilanteissa ja killer-passeihin
hyökkäyskolmanneksella. Parhaimmillaan vapaassa roolissa kärjen alapuolella,
jossa pääsee paljon kiinni palloon.
Michu (Swansea)
Kauden hankinta siirtosumma huomioiden. Valtava maalinälkä,
aloitti kauden oikea-aikaisena taustanousuja boksiin tekevänä hyökkäävänä
keskikenttänä, mutta pelipaikka vakiintunut keskushyökkääjäksi. Monipuolinen
viimeistelijä, parhaimmillaan yhden kosketuksen ”poacherina” joko jalalla tai
päällä. Päätöskierroksella panoksena 20 maalin rajan rikkominen.
Christian Benteke (Aston Villa)
Kauden hankinta. Teki 20 miljoonaa tammikuussa 2011
maksaneesta Darren Bentistä tarpeettoman. Valtava fyysinen monsteri, voittaa
pääpalloja ja jakaa pelivälinettä vastaiskuihin mukaan kirmaaville laitureille,
juoksee itse pallon kanssa nopeammin kuin moni ilman palloa ja viimeistelee
kaiken kukkuraksi monipuolisesti ja ovelasti. Stiliyan Petrovin sairastuttua
vakavasti Benteke on noussut Villan tärkeimmäksi yksittäiseksi pelaajaksi. Mukana
joko syöttäjänä tai viimeistelijänä yli puolissa joukkueen liigamaaleissa,
tulevaisuus on Villaa suuremmissa ympyröissä.
Adam Le
Fondre (Reading)
Reading oli materiaaliltaan sarjan huonoin joukkue ja putosi
ansaitusti. Joukkueesta ei voi valita tähdistön penkillä ketään muuta kuin
supervaihtomies Le Fondren. Valioliigan kuukauden pelaaja tammikuussa, teki
silloin viisi maalia kolmessa peräkkäisessä pelissä, tultuaan joka kerta
vaihdosta sisään 65.-70. minuutilla. Tehnyt yhteensä seitsemän osumaa tultuaan
sisään vaihdosta, yhden enemmän kuin Edin Dzeko, joka pelaa sarjan toiseksi
parhaassa joukkueessa. ALF valittiin Readingin vuoden pelaajaksi, vaikka hän ei
mahdu joukkueen avauskokoonpanoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti