Peliesitys – miten sen tasoa voi arvioida?

Veikkauksen noin vuosi sitten järjestämässä vetoseminaarissa Helsingin Casinolla yhtiön kertoimenlaskija Teemu Eirtovaara kertoi paneelikeskustelussa parhaaksi kollegalta saamaksi opikseen sen, että joukkue on juuri niin hyvä kuin sen peliesitykset kertovat. Ei materiaalin taso, ei toteutuneet tulokset, vaan nimenomaan peliesitykset. Eirtovaaran puheenvuoro löytyy Youtubesta.

Olen täysin samaa mieltä Eirtovaaran kanssa. Peliesitykset ovat omassa työssäni ylivoimaisesti tärkein mittari joukkueiden rankingien ja sitä kautta otteluiden todennäköisyysarvioiden määrittämisessä. Peliesitysten arvioinnista ei ole mielestäni kirjoitettu ainakaan suomeksi missään, eikä niistä ole käyty yleisillä keskustelupalstoilla kunnon keskustelua.

Kirjoitin viime keväänä blogitekstin Leicesterin tasosta maaliodotusarvojen näkökulmasta. Nimenomaan katsotuista peleistä itse tilastoitujen numeroiden pohjalta. Sen jatkeeksi haluan nyt kirjoittaa peliesityksistä.

Pohjana maaliodotusarvot

Tavoitteeni on arvioida joukkueiden suorituksia mahdollisimman yksinkertaisesti ja jatkokäyttökelpoisesti. Joskus noin 5-10 vuotta sitten annoin joukkueille numeraalisen arvosanan otteluiden peliesityksistä pitkälti Stetson-Harrison-metodilla, mihin vaikutti luettu otteluraportti/valmentajan kommentit, ottelun tilastot ja kenties highlight-kooste. Niiden pohjalta muodostin käsityksen otteluiden ”reilusta lopputuloksesta” sekä joukkueiden suoritustasosta. Siirryttyäni otteluiden maaliodotusarvojen tilastointiin sain kuitenkin selkeän tartuntapinnan peliesitysten numeraaliseen arviointiin.

Viime keväänä kirjoittamani Leicester-pätkä sisälsi hieman pohjatietoa maaliodotusarvoista, ja suosittelen lukemaan sen, mikäli et ole vielä sitä tähän mennessä lukenut. Maaliodotusarvoista on materiaalia kuitenkin paljon etenkin englanniksi, ja Suomessa asiasta on pitänyt ääntä etenkin Rajainmäen Kari. Kari piti aiheesta erittäin pätevän esitelmän viime kesänä Ylikerroin.comin vedonlyöntiklinikalla/kesätapaamisessa.

Lyhyesti siis, ottelusta pyritään muodostamaan objektiivinen kuva joukkueiden luomasta maaliuhasta. Jotkut mallintavat sitä Optan datasta, jotkut katsovat pelit itse. Itse kuulun jälkimmäiseen kategoriaan. Tässä on esimerkki yhden tämän kauden Valioliigaottelun muistiinpanoistani:

 Ottelu on 11.3.2017 pelattu Hull–Swansea.

Taulukoissa Koti- ja Vieras-merkintöjen alla olevalla rivillä numerot kuvaavat _suurin piirtein_ pelattuja minuutteja. Olen pakottanut kaavoissani ottelut kestämään tasan 90 minuuttia, joten näissä on pieniä heittoja todellisiin peliaikoihin. Eli tässä esimerkkipelissä ottelu on ollut tasatilanteessa noin 70 minuuttia, Hull on johtanut yhdellä maalilla 9 minuuttia ja kahdella tai useammalla maalilla 11 minuuttia.

Alemmilla riveillä numerot ovat pelin sen hetkisiä minuuttimääriä. Niiden vieressä oikealla puolella on pelitilanteen määritelmä omia tilastojani varten, esim. et = erikoistilanne, vi = vastaisku jne. Ne eivät ole tässä kohtaa merkityksellisiä. Niitä seuraa tilanteen arvioimani maaliodotusarvo.

Esimerkkinä olevassa Hull–Swansea-ottelussa Hull on luonut omien tilastojeni mukaan yhteensä maaliodotusarvoa 1,47, josta tasatilanteessa on luotu 0,86, yhden maalin johdossa 0,48 ja kahden tai sitä suuremman maalin johtoasemassa 0,13.

Swansean ottelussa luoma maaliodotusarvo omissa tilastoissani on 1,21, josta tasatilanteessa on luotu 0,91, maalin tappioasemassa 0,02 ja kahden tai sitä suuremman maalin tappioasemassa 0,28.

Perustaso ja ennakko-odotus

Oma joukkueiden tason analysointityö sekä otteluiden todennäköisyysarvioiden laskenta perustuu maaliodotusarvoihin, joiden esitysmuotona tykkään käyttää kolmea eri lukua: voitto/tappio-suhdetta (1) kuvaamaan joukkueen kokonaistasoa, yli 2,5 maalin prosenttilukua (2) kuvaamaan joukkueen kokonaismaalimäärää, ja kotietua (3) kuvaamaan kotiriippuvuutta. Tämä on puhtaasti tottumuskysymys.

Otetaan esimerkiksi Valioliigasta Hull, jonka arvioin tekevän sarjassa keskimäärin 0,90 maalia ja päästävän 1,57 maalia.

Käsittelen Hullia kyseisten maaliodotusten sijaan luvuilla 0,4 (1), 45 % (2) ja 1,12 (3). Luvut 0,4 ja 45 % tulevat Poisson-kaavan perustuvan laskurin kautta, kun siihen lyö maaliodotusarvoiksi 0,90-1,57. Jos Poisson-laskuri ei ole tuttu, niin tässä on yksi esimerkki. 

Maaliodotusarvoilla 0,90-1,57 saadaan 1X2-jakaumaksi n. 22–25–53 %, josta voitto/tappio-suhteeksi tulee n. 0,4 (22/53). Yli 2,5 maalin tuloksen todennäköisyys näillä maaliodotusarvoilla on puolestaan se noin 45 %.

Kotietua 1,12 käytän sitten otteluiden todennäköisyysarvioita laskiessa, ja niihin huomioin tietenkin molempien kyseessä olevien joukkueiden kotiedut. Hull-esimerkkitapauksen luku 1,12 tarkoittaa sitä, että arvioin Hullin otteluissa kotijoukkueiden tekevän 12 % enemmän maaleja ”puolueettomaan kenttään” verrattuna. Luku 1,12 tulee siis kaavasta

      Hullin otteluiden kotijoukkueiden maalit

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

                               (Hullin otteluiden kaikki maalit / 2)

Hyvä, eli nyt kun lähden arvioimaan joukkueen peliesityksen tasoa jossain yhdessä ottelussa, otan ensin huomioon ennakko-odotuksen. Tarkoitan siis joukkueen sen hetken rankingia/tasoa.

Hull–Swansea-esimerkkiottelussa joukkueiden rankingini ennen ottelua ovat voineet olla esimerkiksi Hull 0,4 45 % 1,12 ja Swansea 0,5 44 % 1,11, ja näillä rankingeilla ottelun maaliodotusarvoni ovat n. 1,23–1,12, mitkä tarkoittavat todennäköisyysarvioina esim. 38–30–32 %, yli-alle 2,5 maalia 42-58 %. Luvut tulevat ulos kertoimenlaskentatyökalustani, jonka perkaus sen tarkemmin ei kuulu tähän aiheeseen.

Jutun juju on kuitenkin se, että ennakko-odotuksessa huomioidaan sekä oma oletettu perustaso että ennen kaikkea vastustajan taso. 

Toteutunut peliesitys

Lähden siis siitä, että arvioimillani perustasoillaan suorittaessaan Hull ja Swansea tuottavat Hullin kotona pelatessaan maaliodotusarvot 1,23–1,12.

Katson ottelun ja teen muistiinpanoja pelitilanteiden maaliodotusarvoista aiemmin esitettyyn tapaan. Saan siis tästä ottelusta kokonaismaaliodotusarvoiksi 1,47–1,21. Huomaan, että peli oli tasatilanteessa valtaosan (70/90 minuuttia) peliajasta, ja sinä aikana maaliodotusarvot olivat 0,86–0,91. Hull oli tässä tapauksessa onnekkaampi tehdessään avausmaalin, ja johtoasemassa joukkue pääsi hyviin tilanteisiin Swansean joutuessa nostamaan omia riskitasojaan. Avausmaalin jälkeen pelin kokonaismaalintekointensiteetti nousi myös selvästi 0–0-tilanteeseen nähden.

En palkitse peliesitystä arvioidessani Hullia täysimittaisesti siitä, että he olivat tällä kertaa onnekkaampia tehdessään ottelun avausmaalin. En siis käytä peliesityksiä arvioidessani ottelun kokonaismaaliodotusarvojani 1,47–1,21, vaan painotan tasaista pelin kuvaa pitkään kestäneessä tasatilanteessa. Jos maalintekointensiteetti olisi jatkunut samanlaisena läpi ottelun kuin se oli 0–0-tilanteessa, olisivat maaliodotusarvot voineet olla n. 1,11 (0,86/70*90) – 1,17 (0,91/70*90).

Tässä kohtaa täytyy käyttää sitten omaa harkintaa, miten paljon painottaa mitäkin ottelun tilannetta. Swansean koko pelin maaliodotus oli omissa tilastoissani siis 1,21, ja tasatilanteen mukaan 90 minuutin korjauksella 1,17. Swansean kohdalla 1,20 on siis hyvä pyöreä arvio tästä pelistä.

Hullin kohdalla johtoasema tuotti heille ison edun. Koko pelin maaliodotukseni Hullille oli siis 1,47, ja tasatilanteen mukainen luku 1,11. Käytän peliesitystä arvioidessani Hullin maaliodotuksena jotain lukua näiden välimaastosta, mikä voisi olla esim. 1,20 tai 1,25. Päädytään tässä kohtaa esimerkiksi 1,25:een.

Eli, olen arvioinut ensin ottelun maalipaikat numeraalisessa muodossa saaden maaliodotusarvot ja painottanut niitä sitten eri pelitilanteet huomioiden. Tämä painotus on minusta erittäin tärkeä osa-alue, sillä välillä otteluiden kokonaismaaliodotusarvot muodostuvat todella harhaanjohtaviksi pelin todellisesta kuvasta. Jalkapallossahan pelataan ensisijaisesti vain pisteistä. Kolme pistettä saa yhtä lailla maalin kuin viiden maalin voitosta.

Jotkut joukkueet ovat suvereeneja tasatilanteessa ja esim. 1–0-johtomaalin syntyessä 40 minuutin kohdalla maaliodotusarvot voivat olla 1,10–0,05. 2–0-maali voi syntyä toisen jakson alussa 50 minuutin kohdalla ja maaliodotusarvot olla siinä kohtaa 1,40–0,20. Loppupelistä johtoasemassa oleva joukkue säästelee energiaa tulevaan europeliin ja vaihtaa esim. kaksi avainpelaajaa pois tunnin kohdalla. Vieraat tekevät 2–1-kavennusmaalin 75 minuutin kohdalla jolloin maaliodotusarvot voivat olla 1,50–0,65, ja lopussa vieraat saavat vielä pienen kirin päälle isäntien tyytyessä johdon suojeluun. Pelin kokonaismaaliodotusarvoiksi voi muodostua esim. 1,60–0,80, vaikka voittajasta ei ole ollut todellisuudessa juuri mitään epäselvyyttä.

Takaisin Hull–Swansea-otteluun. Olen arvioinut ottelun kuvan mukaisiksi maaliodotusarvoiksi siis 1,25–1,20. Avaan sen jälkeen oman kertoimenlaskentatyökaluni, jota käytin ennen ottelua maaliodotusarvojen 1,23–1,12 muodostamiseen. Sen arvion sain siis rankingeilla Hull 0,4 45 % 1,12 ja Swansea 0,5 44 % 1,11. Seuraavaksi muokkaan joukkueiden tunnuslukuja mahdollisimman vähän kumpaakin, jotta saan kertoimenlaskentatyökalustani ulos maaliodotusarvot 1,25–1,20. Tässä tapauksessa se toteutuu esimerkiksi tunnusluvuilla Hull 0,4 46 % 1,12 ja Swansea 0,55 46 % 1,11, jotka ovat minun arvioni joukkueiden tämän ottelun peliesityksistä. Kun vertaan näitä ranking-tunnuslukuja ennakko-odotuksiini joukkueiden sen hetken perussuoritustasosta (Hull 0,4 45 % 1,12 ja Swansea 0,5 44 % 1,11), teen johtopäätöksen, että molemmat pelasivat hieman odottamaani runsasmaalisemmin, ja Swansea pelasi hieman odottamaani paremmin. 

Listaan tässä kohtaa joukkueiden peliesitys-tunnusluvut ylös Exceliin, josta löytyy allekkain samat luvut kauden kaikista muista otteluista. Hullin kohdalla litania näyttää tämän pelin jälkeen omassa tiedostossani tältä:

Peliesitys
v/t	over	kotietu
0,3	41 %	1,02
0,5	45 %	1,06
0,5	38 %	1,04
0,7	34 %	1,04
0,4	51 %	1,03
0,15	28 %	1,17
0,35	36 %	1,06
0,2	44 %	1,20
0,15	38 %	1,00
0,3	35 %	1,10
0,3	51 %	1,08
0,3	61 %	1,09
0,3	31 %	1,05
0,2	27 %	1,14
0,4	59 %	1,15
0,4	52 %	1,10
0,5	47 %	1,04
0,3	49 %	1,09
0,4	39 %	1,09
0,55	40 %	1,02
0,4	49 %	1,09
0,5	38 %	1,09
0,7	35 %	1,09
0,6	38 %	1,09
0,5	48 %	1,09
0,6	48 %	1,20
0,55	39 %	1,10
0,4	46 %	1,12

Tuorein merkintä on listassa alimpana, ja ylimpänä on kauden ensimmäinen ottelu. Tämä numerotaulukko on minulle yksittäisistä mittareista ylivoimaisesti tärkein arvioidessani joukkueen tämän hetken perussuoritustasoa sekä pelin kokonaistason, maalimäärän että kotiriippuvuuden suhteen.

Miten peliesitykset korreloivat pisteisiin ja maalieroon muihin mittareihin verrattuna?

Miksi sitten painotan niin paljon peliesityksiä joukkueita arvioidessani, enkä esimerkiksi puhtaasti tilastoimiani maaliodotusarvoja tai yleisiä laukaisutilastoja? Syy on tässä:

Inspiraation taulukkoon sain tästä PenaltyKickStat'n julkaisusta, ja käytin samoja perusteita kuin kyseisen blogitekstin tutkimuksessa:

I decided to use the R value (=correl in Excel) to evaluate:

1.     the metric in question and points/goal difference for the same season (is there a link between the two?)
2.     the metric in y and y+1 (is the metric a repeatable skill?)
3.     the metric in y and pts / GD in y+1 (is it predictive?)

Luvut ovat siis Excelin KORRELAATIO-funktiosta. Luku 1,00 tarkoittaa täydellistä korrelaatiota ja 0,00 ei lainkaan korrelaatiota. Mittareista xG ero tarkoittaa itse tilastoimieni luotujen ja vastustajien luoman maaliodotuksen erotusta, xGR maaliodotusarvosuhdetta (oma luotu kokonaismaaliodotus/(oma + vastustajan luoma maaliodotus), TSR on yhtä kuin total shots ratio, eli kaikkien laukausten suhde, ja SOTR on maalia kohti suuntautuneiden laukausten suhde.

Luvut ovat kahdelta viimeisimmältä täydeltä Valioliigakaudelta, eli otoskoko on varsin pieni (n=17) tutkittaessa mittarin toistettavuutta ja ennustuskykyä. 

Molemmissa kategorioissa pisteet ja maaliero ovat huonoimpia mittareita. TSR pärjää hyvin SOTR:n kanssa, mutta xG:t sekä erotuksen että ration suhteen ovat parempia mittareita. Peliesitys on kuitenkin yksittäisistä mittareista paras sekä keskiarvon että mediaanin osalta. Alla on muutama pistekaavio eri mittareiden välisestä suhteesta peräkkäisillä kausilla (eli yllä olevan taulukon osasta 3).

                            

Loppukiteytys

Kiteytettynä, peliesitystä kannattaa pyrkiä arvioimaan mahdollisimman yksinkertaisesti ja omien menetelmien jatkokäyttöä silmällä pitäen. Kun ottelutapahtumista muodostaa jonkinlaisen kuvan, on sitä helpoin verrata omiin ennakko-odotuksiin (rankingiin) ja tutkia, millaisilla ennakko-odotuksilla (ranking-arvioilla) saisi ulos omista menetelmistään pelitapahtumia vastaavan tuloksen. Täten tulee huomioitua myös vastustajan taso, sillä on aivan eri asia voittaa ansaitusti vieraissa sarjakärki 2-0 kuin kotona sarjajumbo samanlaisilla lukemilla ja maalipaikkajakaumilla.

Jälkikirjoitus

Tämän tekstin kirjoittaminen oli mieluisin työhöni liittyvä projekti pitkään aikaan. Pääsin helposti flow-tilaan ja aika hurahti todella nopeasti. Tällaista työtä haluaisin enemmän tulevaisuudessa! Mikäli haluat antaa palautetta tai jatkaa keskustelua aiheesta, ota yhteyttä esim. Twitterissä tai sähköpostitse janne_hakulinen(at)hotmail(dot)com. Suhtaudun avoimesti ja olen vapaana myös erilaisille yhteistyökuvioille.

Janne Hakulinen

Vihjepalvelusivusto www.bettinganalyses.com sulkeutuu

Kohta kaksi vuotta tauolla ollut vihjepalvelumme on tullut lopullisen tiensä päähän. Nettisivustomme www.bettinganalyses.com ajetaan alas loka-marraskuun vaihteessa. 

Palvelu oli meille luonnollinen jatke uramme alkuvaiheilla siirtymiseen ilmais- ja vertaisvihjaamisesta laskuttaviksi ammattilaisiksi. Halusimme a) työllistää itsemme ja b) tuoda markkinoille uudenlaisen vihjepalvelun vanhojen tekstiviesti- sekä useisiin lajeihin/sarjoihin keskittyneiden palveluiden rinnalle. Ensisijainen markkinointikeinomme oli avoin ja kattava seuranta, joka toimikin peruskivenä ja selkärankana koko palvelun historian ajan. Julkaisimme seurannan myös tappiollisina ajanjaksoina, ja olemme toimintatavasta ylpeitä. Muutenkin voimme katsoa taaksepäin pää pystyssä ja peitellä vihjepalvelun hyvillä mielin.

 

Tällä hetkellä työllistämme itsemme itsenäisinä pelisijoittajina. Sarjavalikoimaamme kuuluvat tällä hetkellä Saksan Bundesliiga, Ranskan Ligue 1, Espanjan La Liga sekä Englannin Valioliiga ja Championship, joista muutaman osalta avustamme IS Extra –palvelua otteluennakoiden kirjoittamisen muodossa. Työskentely- ja analysointitapamme ovat omasta mielestämme menneet entistä pidemmälle jalkapallovedonlyönnin saralla ja koemme kehittyneemme ammattilaisina jatkuvasti. Tulemme pysymään jatkossakin tällä alalla, joka on alkanut meille intohimoisesta harrastuksesta ja muuttunut kymmenisen vuotta sitten ammatiksi.

Tulevaisuuden projektien suhteen meillä on jonkinlaisia visioita, mutta toistaiseksi etenemme itsenäisinä analyytikkoina ja sijoittajina. Entisen kaltaista nettisivustoa emme siihen toimintaan tarvitse, mutta avoin yhtiö Sports Betting Analyses Hakulinen & Nurkki jatkaa yhä toimintaansa. Meidät tavoittaa jatkossa esimerkiksi Twitteristä @HakulinenNurkki ja @J_Hakulinen, tai sähköpostitse hakulinen-nurkki@hotmail.com. 

Olemme avoimia yhteistyöehdotuksille ja ideoille. Kaikenlainen muukin verkostoituminen ja kollegoiden tapaaminen on ollut kuluvan vuoden aikana mukavaa ja inspiroivaa puuhaa, ja toivottavasti tapaamme jatkossakin uusia ja vanhoja tuttuja niissä merkeissä!

Kiitos vielä kaikille vihjepalvelumme asiakkaille vuosien varrelta. Teidän palveleminen oli kahdelle nuorelle miehelle erittäin tärkeä ja vastuullinen tehtävä, joka opetti ja kehitti meitä sekä yrittäjinä että ihmisinä.

T. Janne ja Tomi

Sports Betting Analyses Hakulinen & Nurkki 

Leicester – mikä on joukkueen taso?

Kauden tuhkimotarinasta on kirjoitettu paljon, mutta haluan tuoda esiin oman näkemykseni joukkueen tähänastisesta suorituksesta numeroiden näkökulmasta.

Analyysini perustana ovat itse kerätyt ja arvioidut maaliodotusarvot katsotuista otteluista – sisältäen kaikki kauden 260 ottelua. Juuri siksi haluan kirjoittaa tämän tekstin. Laukaisutilastoja ynnä muuta on saatavilla ilmaiseksi, mutta kaikki maalipaikat eivät niihin jää. Tässä pari esimerkkiä, jotka eivät ole Optan tilastoissa laukauksia.

Jordon Ibe vs Swansea 29.11.2015:

 

Xherdan Shaqiri vs Man City 5.12.2015:

Molemmissa tilanteissa maaliodotusarvo on selvästi yli 0,0, mutta laukaisutilastoissa niiden arvo on nolla.

Maaliodotusarvot ovat aina subjektiivisia arvauksia. En väitä, että omani olisivat oikein, mutten myöskään usko kenelläkään olevan oikeita arvoja. Maalintekoyritykset voidaan tietenkin jakaa isosta datasta pieniin osiin (hyökkäysnopeus, erikoistilanne, laukaukseen johtaneen syötön määrittäminen, kehon osa, jolla maalintekoyritys tehdään, mistä alueelta maalintekoyritys tulee jne.), mutta yksittäisen pelaajan tietynlaiset yritysmäärät jäävät niin pieniksi, että tilastollisesti vahvaa näyttöä kunkin pelaajan suoriutumisesta tietynlaisissa maalipaikoissa ei voida saada.

Uskallan kuitenkin väittää, että esimerkiksi Robert Lewandowskin laukaus oikealla jalalla ns. peruspeliasennosta boksin sisältä menee todennäköisemmin sisään kuin umpivasuri Arjen Robbenin oikealla jalalla hieman huonosta peliasennosta lähtevä kuti samasta paikasta, samanlaisesta hyökkäyksestä, samaa joukkuetta ja maalivahtia vastaan. Siksi katson otteluita ja teen omat maaliodotusarvotilastoni.

Noniin, sitten niihin tilastoihin ja Leicesteriin. Tässä on taulukko omista maaliodotusarvoistani tältä kaudelta. Taulukko sisältää vain 11 vs 11 pelatut minuutit, eli siitä on poistettu ne tilanteet, kun joukkue on pelannut yli- tai alivoimalla. Luvut on ilmoitettu per90-muodossa, eli keskimäärin yhtä kokonaista ottelua kohti.

	11 vs 11 maaliodotusarvot, per90
		Itse	Vastustajat	Suhde	Minuutit
1	Man City	1,8	1,0	1,8	2340
2	Arsenal	1,9	1,1	1,8	2114
3	Tottenham	1,6	1,0	1,6	2203
4	Liverpool	1,5	1,0	1,5	2216
5	Chelsea	1,7	1,2	1,4	2314
6	Leicester	1,7	1,3	1,4	2340
7	Man Utd	1,3	1,0	1,3	2214
8	Southampton	1,3	1,1	1,2	2282
9	Everton	1,5	1,3	1,2	2272
10	Crystal Palace	1,2	1,3	0,9	2105
11	Bournemouth	1,1	1,3	0,9	2313
12	Swansea	1,1	1,2	0,9	2171
13	Watford	1,1	1,3	0,8	2267
14	Stoke	1,1	1,4	0,8	2167
15	West Ham	1,1	1,6	0,7	2177
16	Newcastle	1,1	1,6	0,7	2293
17	Norwich	1,1	1,6	0,7	2175
18	Aston Villa	0,9	1,4	0,7	2338
19	Sunderland	1,1	1,7	0,6	2064
20	West Bromwich	0,8	1,4	0,5	2151

Pelatut minuutit eivät välttämättä täsmää virallisiin tilastoihin, mutta suuria eroja tuskin on, eikä niillä ole tässä kohtaa merkitystä.

Leicester on näissä tilastoissa ollut sarjan kuudenneksi paras joukkue, kun mittarina on luotujen ja päästettyjen maalipaikkojen suhde.

Seuraava taulukko on niin ikään 11 vs 11, mutta sisältää vain ne minuutit otteluista, kun peli on ollut tasan.

	11 vs 11 maaliodotusarvot, peli tasan
		Itse	Vastustajat	Suhde	Minuutit
1	Man City	1,7	0,8	2,1	1052
2	Arsenal	1,7	1,0	1,7	1123
3	Tottenham	1,5	0,9	1,6	1326
4	Liverpool	1,4	0,9	1,5	1307
5	Man Utd	1,2	1,0	1,3	1286
6	Southampton	1,3	1,0	1,3	1091
7	Chelsea	1,5	1,2	1,2	1192
8	Leicester	1,3	1,2	1,1	1154
9	Bournemouth	1,1	1,0	1,1	964
10	Crystal Palace	1,1	1,2	0,9	1548
11	Stoke	1,1	1,2	0,9	1103
12	Swansea	1,0	1,1	0,9	1226
13	Watford	1,1	1,2	0,9	1218
14	Everton	1,2	1,4	0,9	1289
15	Newcastle	1,1	1,4	0,8	1055
16	West Ham	1,0	1,3	0,8	995
17	Aston Villa	1,0	1,3	0,8	1202
18	Norwich	0,9	1,6	0,6	1164
19	Sunderland	0,9	1,6	0,5	1058
20	West Bromwich	0,7	1,4	0,5	1245

Tällä mittarilla Leicesterillä on tältä kaudelta sarjan kahdeksanneksi parhaat tilastot. Otoskoko minuuttien osalta on noin puolet pienempi kuin ylemmässä taulukossa. Leicesterin kohdalla tilastot kuitenkin kertovat näillä otoksilla sen suuntaista tarinaa, että tasatilanteessa peli on passiivisempaa eikä aivan niin laadukasta kuin tappio- tai johtoasemassa. En liitä niiden osalta kaikkien joukkueiden lukemia tähän, jotta tekstin mitta pysyisi edes jotenkin siedettävänä. Leicesterin maaliodotusarvojen suhdeluvut ovat kuitenkin tappiotilanteessa 344 minuutin otoksella 2,1 ja johtoasemassa 774 minuutin otoksella 2,1, eli jälki on ollut kovempaa kuin tasatilanteessa.

Tässä kohtaa voisi muuten kysyä muutamilta Valioliigavalmentajilta (ping Tim Sherwood), miten taktiikka on onnistunut Leicesteria vastaan johtoasemassa? Leicesterin suurin vahvuus on kuitenkin vastaiskupeli, ja se pitäisi olla helpointa eliminoida johtoasemassa pudottamalla oma puolustuslinja alas.

Lopuksi vielä yllä oleviin tilastoihin liittyen huomio, että kyseessä ovat tosiaan tämän kauden kokonaislukemat. Käytämme yrityksemme analysointityössä vielä yksityiskohtaisempaa tapaa, jossa oleellisinta on huomioida vastustajan taso. On eri asia voittaa maaliodotusarvot karkeasti vaikka 1,4–1,1 kotona Aston Villaa vastaan kuin vieraissa Arsenalia vastaan.

Kokoonpanotilanteet

Kauden suorituksiin ja esimerkiksi juuri maaliodotusarvosummiin vaikuttaa se, millä kokoonpanolla pääsee itse pelaamaan, ja millaisella vastustaja pelaa. Kauden aikaan voi tulla paljon sellaisia tilanteita, että vastustajan avainpelaajat ovat loukkaantuneena tai pelikiellossa juuri siinä kohtaa, kun oma joukkue pääsee pelaamaan parhaalla kokoonpanolla. Hyvänä esimerkkinä käy viime kierroksen Chelsea–Newcastle, jossa isännillä oli käytössä paras kokoonpano, ja Newcastlelta puuttui useita tärkeitä puolustuspään pelaajia.

Käytän joukkueiden kokoonpanovahvuuksien tilastoinnissa varsin simppeliä asteikkoa 1-5, jossa 5 tarkoittaa käytännössä parasta mahdollista avauskokoonpanoa ja 1 huonointa. Jos lukemani kiinnostavat enemmän, niin esimerkkinä Manchester Cityn kokoonpano sunnuntaina FA-cupissa Chelseaa vastaan olisi asteikossani lähellä arvosanaa 1.

Tässä taulukossa on joukkueiden oma sekä sen hetkisen vastustajan keskimääräinen kokoonpanovahvuus tältä kaudelta:

		Itse	Vastus	Suhde
1	Watford	4,9	4,1	1,2
2	Norwich	4,7	3,9	1,2
3	Swansea	4,8	4,0	1,2
4	Leicester	4,9	4,2	1,2
5	Sunderland	4,4	4,0	1,1
6	Tottenham	4,4	4,1	1,1
7	West Bromwich	4,3	4,1	1,0
8	Stoke	4,2	4,1	1,0
9	Aston Villa	4,2	4,2	1,0
10	Chelsea	4,2	4,1	1,0
11	Newcastle	4,0	4,1	1,0
12	Crystal Palace	4,1	4,2	1,0
13	Southampton	4,0	4,2	1,0
14	Arsenal	3,8	4,1	0,9
15	West Ham	3,7	4,2	0,9
16	Man City	3,7	4,2	0,9
17	Man Utd	3,8	4,2	0,9
18	Bournemouth	3,5	4,0	0,9
19	Liverpool	3,3	4,0	0,8
20	Everton	3,5	4,2	0,8

Leicester on päässyt pelaamaan läpi kauden ilman suurempia kokoonpanohuolia, ja se on yksi pääsyistä joukkueen loistavaan suoritukseen. Otetaan Mahrez ja Vardy sivuun ja laitetaan Liverpoolille Coutinho ja Sturridge kehiin, niin veikkaisin joukkueiden pistemäärien hieman eroavan nykyisestä.

Pelityyli

Tämän tekstin loppuun käytän vielä tilaa rajattomasta intterneeetistä Leicesterin pelityylin profilointiin. Tässä osiossa on varmaan vähiten uutta informaatiota Valioliigaa vähänkään seuraaville, mutta olkoon tämä eräänlainen ennakkotapaus mahdollisille tuleville joukkueanalyyseille.

Yksi iso puute saatavilla olevissa Optan tilastoissa esim. Whoscored.comissa on se, että niistä ei saa eroteltua puolustuspään tilastoja. Toinen on se, että Opta ei erottele mielestäni riittävän tarkasti vastahyökkäyksiä normaalista open play –tilanteesta. Esimerkiksi Leicester on tehnyt Optan tilastojen mukaan vain neljä vastaiskumaalia tällä kaudella Valioliigassa. Omissa tilastoissani vastaiskumaaleja on yli toista kymmentä.

Tilastoin katsomistani otteluista maaliodotusarvon lisäksi hyökkäystilanteen. Kategorioitani ovat erikoistilanteet, vastaiskut, epätoivoiset kaukolaukaukset, vastustajan omat maalit/räikeät henkilökohtaiset virheet, ja muut, eli ns. open play –tilanteet.

Keskimäärin tällä kaudella Valioliigassa maaliodotusarvoni ovat jakautuneet eri tilanteiden välille seuraavilla suhteilla:

	open play	erikoistilanteet	vastaiskut	kaukolaukaukset	omat maalit/virheet
Peli tasan	40 %	49 %	7 %	3 %	0 %
Kaikki pelitilanteet	41 %	47 %	9 %	3 %	0 %

Leicesterin luodut maaliodotusarvot ovat puolestaan jakautuneet näin:

	open play	erikoistilanteet	vastaiskut	kaukolaukaukset	omat maalit/virheet
Peli tasan	34 %	48 %	14 %	3 %	0 %
Kaikki pelitilanteet	34 %	45 %	18 %	3 %	0 %

Erikoistilanteiden ja kaukolaukausten osuus on normaali kaikissa pelitilanteissa, mutta vastaiskuja Leicester käyttää selvästi sarjan keskiarvoa enemmän – sekä pelin ollessa tasan että muissa tilanteissa. Nopeat vastaiskut ovat luonnollisesti pois hitaammista open play –hyökkäyksistä.

Puolustuspäässä Leicester on vastaanottanut tilanteita seuraavin suhtein:

	open play	erikoistilanteet	vastaiskut	kaukolaukaukset	omat maalit/virheet
Peli tasan	31 %	58 %	7 %	3 %	0 %
Kaikki pelitilanteet	37 %	52 %	7 %	3 %	0 %

Leicester on ottanut vastaan keskiarvoa enemmän maaliodotusarvoa erikoistilanteista, mikä on mielestäni hyvä taktiikka. Joukkue on antanut vastustajilleen eniten kulmapotkuja koko sarjassa, ja annan vakiona jokaisesta kulmapotkusta (pl. viime hetkien ajanpeluut) maaliodotusarvon 0,03 riippumatta siitä, saako joukkue aikaan edes laukausta itse tilanteesta tai sen jälkitilanteesta. Aiheesta on tehty erilaisia tutkimuksia eri sarjoista ja ajanjaksoista, mutta olen itse päätynyt tuohon kolme maalia per 100 kulmatilannetta –keskiarvoon. Se on selvästi vähemmän maaliodotusarvoa, mitä keskimäärin annan keskimäärin joukkueille open play –tilanteista tai vastaiskuista, joissa vastustajan puolustus on huonommin valmistautunut kuin erikoistilanteissa.

Yhteenveto

Niin, mikä sitten on se Leicesterin taso tällä hetkellä. Omassa rankingissani joukkue on tällä hetkellä sarjan kahdeksanneksi paras joukkue, likipitäen samalla tasolla Evertonin ja Southamptonin kanssa, jos oletetaan kaikkien joukkueiden olevan jalkeilla normaalikokoonpanoillaan. Viime kierrosten peliesitykset ovat olleet vahvoja, ja tällä hetkellä tuntuu siltä, että joulu-tammikuun pieni vaisuus johtui vain kovasta ruuhkasta.

- @J_Hakulinen